Mulla oli perjantaina luentoja kymmenestä viiteen eli tunnen tehneeni jotain. Tänään alkoi myös vihdoin kielikurssi ja mulla on nyt melko kunnollinen lukujärjestyskin. Eli voi olla, että opiskelusta tulee jotain.

Olen täällä innostunut lukemaan ruotsia, ensi kertaa sitten kirjoitusten jälkeen. Tai oikeastaan luen tällä hetkellä vain kirjallisuutta, sillä varsinainen kielikurssi alkaa kuulemma joskus marraskuussa. Toisella kurssilla luetaan vanhoja saagoja italiaksi käännettynä, toisella taas tekstit on ruotsiksi ja niitä sitten käännellään. Tilanne on tällä jälkimmäisellä kurssilla sama kuin suomessa, alkuperäisteksti on helppo ymmärtää, mutta ei mulla ole hajuakaan, miten mä kääntäisin sen italiaksi... Molemmissa on sama opettaja, italia on vähän kiekuvaa ja hankalaa mulle, mutta puhuu loistavaa ruotsia. Mä en huomaa minkäänlaista italialaista korostusta, toisin kuin esim. tapaamillani englannin opettajilla.

Tällä opettajalla on tapana laittaa opiskelijat lukemaan tunnilla ääneen ja mä olen herättänyt huomiota molemmilla tunneilla. Italiaksi sain ekan kerran lukea vain kaksi riviä, ennen kuin jouduin kuulusteluun ja sain selvittää, että mistä oikein tulen. Oli kyllä kuulemma tunnistanut aksenttini suomalaiseksi, piru vie. Ruotsiksi luettaessa oli sitten sama juttu, paitsi että luin paljon pitemmän pätkän ja muut saivat sitten ikään kuin aksenttini selityksenä opettajalta pikaselvityksen suomenruotsalaisuudesta yleensä ja tärkeimmistä kirjailijoista. Eli on musta näköjään jotain hyötyäkin :)

Yksi juttu pisti silmään ja korvaan tunnilla. Opettaja kielsi oppilaita sanomasta de tai  dem, vaan aina piti korjata tekstissä ollut muoto ja sanoa dom. Tekeekö ruotsalaiset oikeasti näin? Eli lukevat eri tavalla kuin on kirjoitettu? Ymmärtäisin, jos vain opastettaisiin käyttämään dom-muotoa, kun itse puhuu tai kirjoittaa. Mutta ehkäpä ihmettelyni johtuu siitä, että mun  kielitaitoni  ja -tajuni pohjautuu vähemmistön kielimuotoon, joka on saanut vaikutteita enemmistönaapurinsa jääkaappiominaisuuksista. Eihän mun kuullen ole ikinä kukaan ruotsinopettaja sanonut dom, vaan aina de.

Mutta, kielestä toiseen, tänään alkanut italian kielen kurssi oli lievä pettymys. Opettajat olivat mukavia ja kaikki vaikutti muuten hyvältä, mutta varsinkin kielioppiosion taso epäilytti. Keskiviikkoinen koe oli pitkä ja hankalahko. En ehtinyt tehdä koetta kokonaaan, niin kuin ei melkein kukaan, eikä varsinkaan vikat konjuktiivi yms. osiot olleet kovin hyvin hanskassa. Oletin kuitenkin, että ryhmäni olisi sellainen, jossa verbien taivutus persoonamuodoissa olisi jo hallussa. Toivon todella, että taso lähtee nopeaan nousuun ja ensimmäinen tunti oli vain pehmeä lasku. Kurssi on kuitenkin joka viikko 12 tuntia ja pois voi olla vain pari kertaa. Enkä todellakaan halua kertailla itsestään selvyyksiä, jos voisin sen sijaan olla vaikka ihanaisella ruotsin tunnilla.

Vaikka toisaalta asioiden ymmärtäminen on kyllä ihan tervetullutta vaihtelua.