Tänä aamuna noin klo viisi heräsin ukkosen jyrinään ja salamointiin. Mä en kovin helposti aamuisin herää, joten tämä välähtely ja jyrinä oli kyllä poikkeuksellista. Mulla on vielä erikoinen mielikuva siitä, että mun ikkuna olis lennähtänyt auki, kun en ollut sitä lukinnut kunnolla. Viereisessä huoneessa kissa oli kuulemma hypännyt puoli metriä ilmaan myräkän alkaessa, ja muutkin olivat heränneet.

Jostain syystä mun kaikki luennot tänään oli peruttu, joten saatoin jäädä viettämään kotona hengailupäivää. Ostoksilla sentään kävin monsuunikuurojen välillä. Mutta päivä oli kyllä hyödyllinen, koska usempi kämppis oli tänään samaa mieltä siitä, että tänään ei ulkoilla, niin tuli keskusteltua poikkeuksellisen henkeviä muitten kanssa. Illan vikat keskustelut koski Puolan asemaa Euroopassa ja Puolan ja Venäjän suhteita. Sitä ennen aiheet oli hiukan keveämpiä. Mutta täytyy myöntää, että munkin mielikuva Puolasta oli hiukan vääristynyt.  Tulee mieleen entinen Neuvostoliitto ja suuret maataloustuet. Ehkäpä tämän illan jälkeen mielikuva on hieman parempi. Puola siirtyi ehdottomasti täytyy-päästä-käymään-listalle :)

Fazer on muuten Puolassa hyvin suosittu ja viimeiset Fazerin siniset menivät hyvin kaupaksi. Ne ovat maistuneet kaikille talossa vierailleille. Joulun jälkeen pitää kuulemma tuoda lisääkin. Salmiakkituliaiseni olen saanut syödä ihan itse.

Ennen politiikkaa puhuimme mm. muumeista ja niin italialainen kuin puolalainenkin tunsi hahmot. Olin hyvin vaikuttunut, vaikka kunnia tässä tapauksessa ehkä kuuluu enemmän tai vähemmän japanilaisille. Myös muita yhteisiä lastenohjelmia vertailtiin ja muisteltiin mm. smurffeja. Jotenkin hauskaa, että vaikka meillä kaikilla Euroopan eri kolkissa on ollut erilainen lapsuus, niin jokin meitä sentään on yhdistänyt :)