Tänään satoi, joten voi taas pohtia inhottavia juttuja, kuten Napolin liikennettä, jota inhoan vilpittömästi koko sydämestäni. Jos on hyvällä tuulella, eikä ole minnekään kiire, niin siinä hälinässä voi nähdä jotain viehättävää. Ensimmäisen viikon aikana se oli helpompaa kuin nykyisin.

Esimerkiksi tänään kun yritin kiirehtiä kaupungin läpi luennolle, niin jalkakäytävilläkin kävely oli käsittämättömätöntä matelua ihmisten paljouden, hitauden ja epämääräisten ryhmittymien takia. Tänään vielä joka toisella oli sateenvarjot ja niitä oli kiva väistellä. Yleensäkään jalkakäytävällä kävely ei onnistu suoraviivaisesti. Tielle on parkkeerattu auto tai läjä moottoripyöriä tai jos roskavuori on laajentunut peittämään koko kadun, on pakko loikata autojen sekaan.

Ei ole myöskään harvinaista joutua pakenemaan moottoripyöriä jalkakäytävillä, sillä  moottoripyöräilijät ovat sitä mieltä, etteivät liikennesäännöt koske heitä. Minun pikkuinen kotikatuni on yksisuuntainen, mutta moottoripyörät ajavat ihan mitenpäin tykkäävät. Varsinkin jos katu on tukossa, moottoripyörät kurvaavat surutta jalkakäytävälle rajatolpista piittaamatta.

Tien ylittäminen on täällä taitolaji, enkä mä ole vielä oikein jatkokurssia pitemmällä. Ensimmäisinä päivinä voitonriemu oli suunnatonta, kun jonkun kotikatua isomman kadun ylitti ehjänä. Nyt onnistumisista on alkuaikojen hohto kadonnut, mutta vaikka liikunkin autojen suht sulavasti, niin isompia monikaistaisia katuja kammoan yhä. Varsinkin kun täällä kaista on käsitteenä melko tuntematon, ja autot ja erityisesti ne moottoripyörät menevät sieltä mistä mahtuu. Pyrin noudattamaan liikennevaloja, ellen muuten niin hyvän asian kannatuksen vuoksi. Keskimäärin on helpompaa päästä kadun yli, jos on vihreät valot, mutta mitään turvallista tienylitystä se ei takaa.

Ensi näkemältä tuntui mahdottomalta, että kaaottinen liikenne toimii, seuraava ajatus olikin, että miksei täällä näy onnettomuuksia. Onko kaaos sittenkin järjestystä parempi vaihtoehto? Totuus on kuitenkin, että onnettumuuksia tapahtuu paljon. Itse en ole onneksi mitään vakavampaa nähnyt, mutta muutama kaveri on nähnyt. Suurin osa autoista on enemmän tai vähemmän klommoilla ja hirvittää ajatella, mitä tapahtuisi jos törmäyksen kohteena olisi ollut jalankulkija tai moottoripyörä. Kämppiksen poikaystävään oli törmännyt auto kesken moottoripyöräretken, ja nyt poika kulkee kepeillä. Pahemminkin olisi voinut käydä.

Autojen huollossa käytetään luovuuutta. Repsottavat puskurit, itsestään irronneet sivupeilit (suurin osa peileistä on käännetty pois tai irroitettu kokonaan), tuulilasit ja rekisterikilvet on näppärä kiinnittää takaisin paikalleen teipillä ja vaikka ei kai niiden puuttuminenkaan pahemmin haittaa. Ne, ketkä ovat täällä olleet, tietävät, etten liioittele yhtään.

Hullua on, että kämppikseni sanoi, että Italiassa moottoripyörällä ei saisi matkustaa kukaan kuljettajan lisäksi.  En tiedä, onko se totta, mutta ainakaan tästä(kään) sääännöstä ei pahemmin piitata. On täysin tavallista, että moottoripyörällä matkustaa kokonainen lauma ihmisiä, esim. äiti, isä ja pari kuukautta vanha vauva; äiti ja kolme pientä poikaa; isä ja kaksi lasta tai kolme nuorta taatusti alle 15-vuotiasta tyttöä tai poikaa. Kypäriä käyttää ehkä puole kaikista, mutta lapsilla niitä ei juuri näe. En tiedä, onko kukaan keksinyt valmistaa moottoripyöräkypäriä sylivauvoille.

Välillä liikenteessä tulee vastaan myös todellisia yllätyksiä, kuten eilen kun  huomasin autojen seassa erikoisen hautajaissaaton.  Neljän mustan valtavan hevosen vetämät vaunut, takaosassa arkku arkku näkyi lasien läpi. Kuski oli pukeutunut vanhaan tummaan pukuun ja pisti tupakaksi, kun eteneminen oli melkoisen hidasta. Hevoset eivät olleet mitään rauhallisia tapauksia, mutta aika kuurosokea hevosen pitäisikin olla, jos pysyisi viilipyttynä siinä metelissä autojen ympäröiminä. Välillä tilanne vaikutti pelottavaltakin, kun  hevoset ryntäsivät johonkin suuntaan ja bussipysäkillinen ihmisiä hyppäsi pakoon.

Kulkue oli täysin epärealistinen näky, ja pian se menikin ohi, mutta tallentui monien ohikulkijoiden kännyköihin. Olisinkohan saanut Sataselta leffaliput, jos olisin onnistunut nappaamaan kunnon kuvan? ;)