Viikossa ehtii taas tapahtua, eikä tiedä mistä aloittaa.

Opiskeluasiat etenee jotenkin. Mulla onkin vain kaksi suullista tenttiä, ikävä kyllä ne on peräkkäisinä päivinä 13. ja 14.2. mutta onpahan aikaa lukea. Tänään juttelin molempien opettajien kanssa ja voi olla, että saan kurssit jopa läpi. Ainakin ruotsin kirjallinen oli  hyväksytty ja siitä kristinuskon historiasta sain puhuttua itselleni pieniä helpotuksia.

Suuri edistysaskel oli myös se, että sain Suomesta laitokseltani sähköpostia, jossa oli ehdotelma siitä, miten täällä tekemäni kirjallisuuden opinnot voitaisiin hyväksilukea. Jes jes! En tee ihan turhaa työtä :)

Täällä kotona meillä eletään suurta draamaa. Macedonialaisten saapumisen jälkeen täällä on käyty mm. suuri tupakointikeskustelu ja lisäksi ihmetellään kadonneita ruokia ja kasvaneita ei-kenenkään-tiskivuoria. Onneksi en ole täällä ainut, jota jatkuva joka paikassa tupakointi häiritsee, niinpä melko pian ongelman yleistyttyä keittiöissä tupakointi kiellettiin ja ikkunattomalla käytävällä polttamista pyydettiin välttämään.

Ongelma on siis saatiin kuriin, mutta epäsiisteys muodostui uudeksi probleemaksi. Varsinkin vuokraemännän hallitsemassa "italialaisten keittiössä" ei katsottu hyvällä likaisten astioiden kerääntymistä. Nyt sitten yksi valopää keksi tuoda astiansa meidän keittiöön. Kyselin tänään kaikilta, että kenen astiat on, mutta kukaan meistä ei tunnustanut, sama juttu jääkaappiin valuneen kermavaahdon kanssa...

Tilanne on monin tavoin ärsyttävä, koska mua ei kiinnosta ruveta vahtimaan siirtääkö joku mun öljypulloa tai hupeneeko tavarat liian nopeasti. Mua ei myöskään haittaa, vaikka joku jättää mukinsa tiskialtaaseen, mutta 12 hengen taloudessa on ihmisten oltava melko skarppeina, jos välit haluaa pitää kunnossa. Silloin ei kannata esim. lainata toisen puhelinta yhtä tekstaria varten ja soittaa sitten 3 e puhelu. Varsinkaan ei kannata tehdä näin samana päivänä kolmelle saman talon asukkaalle...

Ellei tilanne muutu, voi täältä joku joutua lähtemään. Se ei nyt kuitenkaan ole ensimmäinen toimenpide. Talo on lievästi jakautunut kahtia, yleisin jako on ulkomaalaiset ja italialaiset, mutta olen huomannut, että talossa pisimpään asuneena ulkomaalaisena olen alkanut päästä enemmän piireihin :) Esim. viikonloppuna päädyin isäntäpariskunnan ja toskanalaisen ja roomalaisen kanssa ostosreissulle Napolin lähiseudulle, jossa kohoavat ikeat ja muiden isojen kansainvälisten ketjujen valtavat hallit. Me mentiin sinne kuin mikä tahansa perhe pakkautuneena pikkuiseen autoon (me lapset oltiin vähän ylikasvaneita..) ja takaisin tullessa neljän tunnin shoppailun jälkeen tunnelma oli todella tiivis.

Autoillessa käytiin myös kiintoisa keskustelu turvavöistä ja kävi ilmi, että olin porukasta ainut, jonka mielestä ei ollut täysin naurettava ajatus käyttää takapenkillä turvavyötä. Mun fiiliksiä ei nostanut se, että olin viimeksi edellisenä päivänä nähnyt ihan vierestä auton ja moottoripyörän kolaroivan. Kulttuuriin tutustuminen ei aina ole hauskaa.