Kotona tilanne on melko rauhallinen ja huomio on kääntynyt Makedoniasta Milanoon. Saksalaispojan milanolainen tyttöystävä on Casa Materdeissa kyläilemässä ja voitte kuvitella, millaista sanasotaa täällä käydään, kun saman pöydän ääressä edustettuina ovat Milano, Rooma ja Napoli. Onneksi kaikki on leikkimielistä ja huumori kukkii. Italia ei ole millään tasolla tasapaksu maa ja siitä riittää puhetta niin hyvässä kuin pahassakin. Milanolaisen läsnäolon yllyttämänä eilen pizzan ääressä puhuttiin poikkeuksellisen vahvaa napoletanoa. Onneksi meitä "pohjoisen tyttöjä" oli kaksi, joten toiset käänsi kun pyydettiin :) Huomasin kyllä ymmärtäväni napoletanoa aiempaa paremmin, mutta kadulla kulkiessa siitä en saa selvää. Myöskään naapureitani, joilla on ollut kovaääninen riita menossa jo kolmatta tuntia, en juuri ymmärrä...

En muuten ole enää ainut suomalainen Napolissa. Tai enhän mä ole ikinä ollutkaan, mutta viime viikolla tapasin ekaa kertaa kasvotusten suomalaisen vaihto-oppilastytön täällä Napolissa ja varmasti nähdään toistekin. Oli tosi hauskaa vaihdella kokemuksia, paljon samoja asioita ollaan ihmetelty, mutta myös eri juttuja ollaan päästy nakemään. Lukioelämä Napolissa kuulosti kovin värikkäältä, ehkä Suomessakin pitäisi kokeilla säännöllisiä mielenosoituspäiviä ja kaupungintalon valtausta, jos tunneilla istuminen ei innosta. Ei ainakaan voitaisi syyttä nuorisoa passiivisuudesta.

Nuoriso ei täällä ole passiivista ja Napoli elää näinä viikkoina pikkupoikia peläten. Vuokraemäntä kehotti välttämään ulkonaliikkumista klo 13-15, syynä tähän ovat kananmunat, joita lentelee erityisesti koulupäivien päätteeksi. Nyt eletään siis karnevaalia, joka huipentuu parin viikon päästä laskiaiseen ja pikkupojat ottavat ilon irti elämästä. Kananmunien lisäksi käytössä ovat mm. spray-serpentiini ja heiteltävä paperisilppu, tarvittaessa myös muut elintarvikkeet. Muualla Italiassa karnevaalia ei tällä tavalla vietetä, että olen kyllä osannut valita kaupungin, jossa tapahtuu.

Muutenkin Italiassa tuntuu nyt tapahtuvan kaikkea, vai johtuneeko siitä, että alan pikku hiljaa ymmärtää, mistä muut puhuu... Joka tapauksessa alkuviikosta kahvipöytäkeskusteluissa päiviteltiin Berlusconia, tällä kertaa vauhdissa oli vaimo, joka vaati mieheltään julkista anteeksipyyntöä törttöilystään. Tarkemmin asiasta kertoi blogissaan milano.

Loppuviikosta vakavoiduttiin, kun poliisi kuoli jalkapallomellakoinnissa Cataniassa. Itsetehty pommi räjähti, kun se heitettiin poliisiauton sisään. Vaikka jalkapallovälivalta on Italiassa melko yleistä, ei ainakaan meidän asunnossa ole ikinä ennen siitä puhuttu. Nyt sen sijaan selvästi havahduttiin täällä ja muuallakin. Assurdo oli sana joka toistui eilen uutisia katsellessa.

Tänään tosin puheenaihe meillä ainakin on viihteellisempi. Kuka mahtaa pudota Amici-kilpailusta?